FI104197B

FI104197B - Nurkkaliitos

Info

Publication number: FI104197B
Application number: FI980739A
Authority: FI
Inventors: Jouko Hautala
Original assignee: Red Wire Oy
Priority date: 1998-04-01
Filing date: 1998-04-01
Publication date: 1999-11-30
Also published as: FI104197B1; WO1999053153A1; EP1068409A1; CA2326414A1; US6389765B1; FI980739A0

Description

1 104197

NURKKALIITOS

Keksintö kohdistuu patenttivaatimuksen 1 johdanto-osan mukaiseen nurkkaliitokseen, jota käytetään hirsirakentamisessa. Nurkkaliitos soveltuu erityisesti seinärakenteeseen, jossa on ulkoseinäelementti, sisäseinäelementti ja lämpöeriste niiden välissä.

Ennestään tunnetaan nurkkaliitosratkaisuja hirsielementtira-kentamisessa mm. suomalaisesta kuulutusjulkaisusta 94276 ja hakemusjulkaisuista 222/68, 864707, 950847 ja 960737. Näissä ratkaisuissa on sisä- ja ulkoseinäelementit. Seinäelementit jatkuvat nurkan yli tai ainakin toinen elementeistä. Jos molemmat elementit jatkuvat nurkan yli, tulee ulkopuolelle näkyviin kaksoisnurkka (94276) tai elementtien välisillä lisä-paloilla massiiviseksi kasvatettu nurkka (864707 ja 222/68). Jos vain toinen seinäelementeistä jatkuu nurkan yli, tulee nurkkaylityksestä kapea (950847, 960737) ollen paksuudeltaan huomattavasti seinää kapeampi, vain alle 50 % seinän paksuu-suudesta.

Edelläesitetyissä ratkaisuissa nurkkakappale ei ulospäin näytä seinänpaksuiselta massiivihirreltä. Se on joko rinnakkaisista elementeistä yhteenliittämällä aikaansaatu seinän paksuiseksi tai se on yhdestä hirrestä muodostuva, mutta paksuu-deltan alle puolet seinän paksuudesta.

Patenttijulkaisuista US 4056906 ja 3304674, hakemusjulkaisusta SE 462227 ja Kesätunturi esitteestä (Lapponia House) tunnetaan sisäseinäelementit ja ulkoseinäelementit, jotka nurkassa joko risteävät keskenään tai sisäseinäelementit ulottuvat ulkosei-näelementeille asti tai jopa risteävät niiden kanssa. Näillä * : ratkaisuilla ei kuitenkaan erillistä nurkkaelementtiä käyttä en saada aikaan riittävää lukitusta kaikkien osien kesken.

Keksinnön mukaisella nurkkaelementillä ratkaistaan edellä kuvattu ongelma ja keksinnölle on tunnusmerkillistä, että elementit, jotka muodostavat sisemmän seinän, on sijoitettu nur-; kassa ristikkäin ja ne ulottuvat ja päättyvät olennaisesti ul koseinän muodostaville elementeille ja ristikkäin ladottuihin 2 104197 nurkkaelementteihin kuuluu jatkeet, jotka elementtien välisessä tilassa ulottuvat risteävien sisäseinäelementtien yli mainittujen jatkeiden käsittäessä lukitsevan muodon, kuten kolon risteävien elementtien kohdalla

T

Muita keksinnölle tunnusmerkillisiä piirteitä on esitetty oheisissa alivaatimuksissa.

Keksinnön mukaisen nurkkaliitoksen etuna on, että sen avulla lukitaan sisä- ja ulkoseinäelementit etäisyyden päähän toisistaan, lukitaan nurkka vaakatason suunnissa aukeamattomaksi niin, että ulkoseinäelementit pysyvät paikallaan, sisäseinä-elementit eivät liiku sisäänpäin eikä ulospäin ja eivätkä itse nurkkaelementit pääse vaakatasossa liikkumaan. Nurkkaele-mentit voidaan ulostulevilta osiltaan tehdä niin suuriläpi-mittaisesta hirrestä kuin halutaan. Tällöin nurkkaelementti-nä oleva hirsiosuus voi olla esim. seinän paksuinen tai halutun paksuinen.

Seuraavassa keksintöä kuvataan lähemmin viittaamalla oheiseen piirustukseen, jossa

Kuvio 1 esittää erästä nurkkaliitosta päältä katsottuna.

Kuvio 1.1 esittää nurkkaliitosta päältä katsottuna pyöröhir-sielementeistä tehtynä.

Kuvio 2 esittää sisäseinäelementin päitä ja nurkkaelementtejä.

Kuvio 2.1 esittää sisäseinäelementin päitä ja nurkkaelementte-; jä pyöröhirsielementeistä tehtynä.

Kuvio 3 esittää väliseinän ja ulkoseinän risteystä.

Kuvio 4 esittää seinän poikkileikkausta.

Kuvio 5 esittää nurkkaliitosta vinosti päältä nähtynä.

Kuviossa 1 on päältä nähtynä hirsirakennuksen nurkkaliitos, : jossa sisäseinän muodostavat elementit, kuten hirret, on mer kitty 4.1 ja 4.2 ja ulkoseinän muodostavat elementit, kuten hirret, on merkitty 3.1 ja 3.2. Elementtien välissä on lämpöeriste 6. Kauempana seinässä on välikappale 5, joka pitää elementit oikealla etäisyydellä. Kummankaan elementin päät eivät tule näkyviin ulkoapäin katsottaessa, vaan elementit : päättyvät nurkan sisään. Erilliset elementtien väliinkin osit tain sovitetut ja päällekkäin ladotut nurkkaelementit l ja 2 3 104197 muodostavat yksinään näkyvän nurkan. Tästä seuraa että nurkan ulkonäkö saadaan aikaiseksi pelkästään valitsemalla sopiva massiivihirsi, josta katkotaan ja muovataan nurkkaelementit. Katkoviivoin on esitetty, miten nurkkaelementin ulkona oleva vapaa pää voi olla paksuudeltaan haluttu, sen mukaan miten massiivinen ulkonäkö halutaan.

Nurkkaelementit jatkuvat seinän sisällä ainakin jonkin verran yli sisäseinäelementin, lukituksen aikaansaamiseksi kolojärjestelyn avulla. Ulkoseinäelementit päättyvät ilman kololuki-tusta esim. tasapäisinä nurkkaelementtien 1 ja 2 sisään muodostettuun pystysuuntaiseen koloon.

Kuviossa 1.1 on vastaava nurkkaliitos esitetty pyöröhirsiele-menttitapauksessa. Ulkoseinäelementit 3.11 ja 3.22 ovat myös katkaistut esim. tasapäisiksi ja niihin on lisätty 451 viiste. Sisäseinäelementtien pään muotoilu on hieman vaativampi verrattuna kuvion 1 tapaukseen. Samoin nurkkaelementit 1.1 ja 2.2 sisältävät myös 45° viisteet.

Kuviot 2 ja 2. 1 sisältävät eräitä mahdollisia sisäseinäelementtien 4.1, 4.2 sekä 4.11, 4.22 pään ratkaisuvaihtoehtoja. Samoin kuvioissa esitetään nurkkaelementtien 1,2 ja 1.1, 2.2 rakennevaihtoja erilaisine lukitsevine koloineen elementtien jatkeosuuksilla 10 ja 10.1. Jatkeosuudella tarvitaan lukitsevat kolot sekä toista ristikkäin sijaitsevaa nurkkaelementtiä varten että ristikkäistä sisäseinäelementtiä varten. Lukitsevia koloja on jatkeiden ylä- ja alapinnalla. Nurkkaelementtien jatkeosuudet 10 ja 10.1 ovat huomattavasti kapeampia kuin elementeistä ulos näkyviin jäävä osuus.

Kuviossa 3 on väliseinä 7, joka voidaan tavanomaiseen salvos-: tapaan viedä ulkoseinän läpi esim. kumpikin puoliksi koloa malla .

Kuviossa 4 esitetään poikkileikkaus seinästä. Sisäseinäelemen-tit 4.1 ovat olennaisesti paksumpia kuin ulkoseinäelementit 3.1. Seinäosuuksilla käytetään elementtien välimatkaa säätäviä . paloja 5 ja elementtien kiinnitys voidaan vinosti naulaamalla tai ruuveilla 7 varmistaa niihin. Palat 5 on edullista katkoa 4 104197 joko sisä- tai ulkoseinäelementeistä ja asentaa niin, että niiden saumakohta 11 on keskellä seinäelementtien saumakohtaa 12. Näin estetään palojen 5 liukuminen poikittain seinän suunnassa ja seinän suoruus säilyy. Tiiveyden varmistamiseksi käytetään sisäseinäelementtien välisessä saumassa tiivistettä 8 ja ulkoseinän hirsien sisäpinnalla pahvia tai vuorauspaperia. Lämpöeristys 5 tehdään edullisesti puukuituisella puhallus-villalla. Sisä- ja ulkoseinäelementtien korkeus on sama ja niiden asennus tehdään kerroksittain samalla kertaa.

Kuvio 5 esittää keksinnön mukaista nurkkaliitosta vinosti päältä nähtynä. Kukin nurkkaelementti sisältää jatkeellaan kolouksia siten, että elementti lukitsee poikittaisesti sijaitsevan toisen nurkkaelementin ja sisäseinäelementin niin, että ne eivät voi liikkua lukitusta suorittavan jatkeen suunnassa. Seinäelementtien päiden muotoilu on helppo tehdä koneellisesti samoin nurkkaelementtien jatkeen muotoilu.

Ulkoseinäelementti on sopivimmin kapeampi kuin sisäseinäele-mentti. Ulkoseinäelementti joutuu alttiiksi lämpötilavaihte-luille eikä sen massiivisuudesta ole juurikaan hyötyä. Sisä-seinäelementti pyritään pitämään vakiolämpöisenä eristeker-roksen sisäpuolella ja sen massiivisuus mm. paksuudella aikaansaatuna, parantaa asiaa.

Kun nurkkaelementtien jatkeet ovat kapeampia kuin eristeker-; roksen paksuus ja päällekkäiset sisäseinäelementit eivät ole kontaktissa toisiinsa eristetilassa vaan niiden välillä on rako, jatkuu eristetila nurkan läpi, jolloin mm. puhallusvil-la pystyy täyttämään kaikki tyhjät tilat nurkassa. 1 «

Claims

1. Nurkkaliitos puuelementeistä valmistettuun rakennukseen, jonka ulkopintana on hirsistä tai sen tapaisista elementeistä (3.1,3.2),(3.11,3.22) tehty seinärakenne ja sisäpintana hirsistä tai sen tapaisista elementeistä (4.1,4.2),(4.11,4.22) tehty seinärakenne ja mainittujen seinärakenteiden väliseen tilaan on sovitettu lämpöeriste (6), jolloin kummatkin elementit (3),(4) päättyvät nurkassa seinärakenteen sisään ja elementit (4), jotka muodostavat sisemmän seinän, on sijoitettu nurkassa ristikkäin ja ne ulottuvat ja päättyvät olennaisesti ulkoseinän muodostaville elementeille (3) ja rakennuksen seinälinjan ylittävä ulkonurkka on valmistettu erillisistä päällekkäin tehdyistä nurkkaelementeistä (1,2), (1.1,2.2), tunnettu siitä, että ristikkäin ladottuihin nurkkaele-mentteihin (1,2) kuuluu jatkeet (10),(10.1), joiden leveys elementtien (3,4) välisessä tilassa on olennaisesti pienempi kuin leveys nurkan ulkopuolella ja olennaisesti pienempi kuin välitilan leveys ja että nurkkaelementit ulottuvat risteävien sisäseinäelementtien (4) yli mainittujen jatkeiden käsittäessä lukitsevan muodon, kuten kolon risteävien elementtien kohdalla.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen nurkkaliitos tunnet-t u siitä, että ulkoseinäelementti (3) ulottuu risteävän nurkkaelementin (1,2) sisään ja päättyy mainitussa elementissä olevaan syvennykseen.

3. Patenttivaatimuksen 1 ja 2 mukainen nurkkaliitos tunnettu siitä, että nurkkaelementin (1,2) syvennys- ja kolo järjestelyn avulla on elementin kanssa kontaktissa oleva sisä- ja ulkoseinäelementti lukittu välimatkan päähän toisistaan.

4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 1-3 mukainen nurkkaliitos tunnettu siitä, että nurkkaelementin (1,2) paksuus on valittavissa seinärakenteen kokonaispaksuudesta riippumatta.

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 1-4 mukainen nurkka-liitos tunnettu siitä, että ulkoseinäelementti (3) päättyy vapaasti ilman salvosjärjestelyä nurkkaelementteihin 6 104197 (1,2) muodostettuun pystysuuntaiseen koloon.

5 104197 PATENTTIVAATIMUKSET 1

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 1-5 mukainen nurkka-liitos tunnettu siitä, että sisäseinäelementti (4) on leveämpi kuin ulkoseinäelementti (3).

7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 1-6 mukainen nurkkaliitos tunnettu siitä, että seinien välissä oleva eristekerros jatkuu nurkkaliitoksen yli. 7 104197