FI92013B - Sydämen apulaite - Google Patents

Description

92013

Sydämen apulaite

Esillä oleva keksintö koskee kehon sisäisesti käytettävää 5 sydämen apulaitetta. Tarkemmin määriteltynä keksintö koskee sydämen apulaitetta, joka on tarkoitettu asetettavaksi potilaan rintaonteloon ainakin potilaan sydämen kammio-osan ympärille .

10 Kuten osoitetaan julkaisussa Lundbäck S: "Cardiac Pumping and Function of the Ventricular Septum", Tukholma, 1986, tapahtuu ihmisen sydämen pumppaus ja säätö vallitsevasta näkökannasta poikkeavalla tavalla.

15 Viitejulkaisun mukaan terve sydän suorittaa pumppaustyönsä muuttamatta oleellisesti ulkoista muotoaan tai tilavuuttaan.

Tarkemmin sanottuna pumppaus tapahtuu siten, että ns. läppä-taso, ts. taso, jossa eteiskammioläpät sijaitsevat, vetäytyy 20 kammiosupistuksen aikana (sydämen aktiivinen, ulospumppaava vaihe) kohti sydänkärkeä ja puristaa veren ulos kammioista keuhkokiertoon ja systeemikiertoon, kun läppätason liikkeen johdosta verta samanaikaisesti imeytyy eteisiin.

25 Sydämen lepovaiheen aikana, ts. siinä vaiheessa, jolloin sy-; dänlihas on velttona, palautuu läppätaso alkutilaansa sen liikemäärän vaikutuksesta, jolla sisäänvirtaavaan vereen vaikutetaan läppätason alaspäin siirtymisen seurauksena kammiosupistuksen aikana.

30

Kuten julkaisussa myös osoitetaan (sen havainnon pohjalta, että sydämen ulkoinen muoto ja tilavuus ovat oleellisesti vakiot sydämen toimintajakson aikana), riippuu sydämen kyky muuttaa oikean ja vasemman kammion tilavuuksia toistensa 35 suhteen ainoastaan yhteisestä kammioseinämästä, nimittäin sen taipuisuudesta sydämen veltossa tilassa. Kammiosupistuksen aikana kammioseinämä yhdessä muun vasemman kammion lihaksiston kanssa aina asettuu tilaan, jossa sen poikki- 2 9201 3 leikkaus on pyöreä, sekä määrättyyn asentoon, riippumatta siitä, millainen muoto ja asento kammioseinämällä on sydämen lepovaiheessa. Tämä johtuu siitä, että paine vasemmassa kammiossa kammiosupistuksen aikana aina on suurempi kuin paine 5 oikeassa kammiossa. Jos kammion muoto ja sijainti lepovai-heen, velton tilan aikana poikkeaa työvaiheen, aktiivisen tilan muodosta ja sijainnista, tulee silloin kammioväli-seinämä toimiessaan kalvopumppuna aikaansaamaan suuremman iskutilavuuden toiselle kammiolle ja vastaavasti pienemmän 10 iskutilavuuden toiselle kammiolle. Tällä tavalla kammio- seinämä aikaansaa kaksitoimisen säädön, joka ylläpitää tasapainon molempien kiertojärjestelmän osien (keuhkokierron ja systeemikierron) välillä.

15 Tämä sydämen työ- ja säätötapa sisältää monia etuja, ja käsitys siitä, että sydän työskentelee kuvatulla tavalla, antaa vastauksen sydämen fysiologiaa koskeviin kysymyksiin, joihin ei aiemmin ole osattu vastata tyydyttävästi.

20 Jotta sydän voisi pumpata ja säätää vakiolla ulkomuodolla ja tilavuudella, on välttämätöntä, että kammioväliseinämän lihasvoima ei ole merkittävästi pienentynyt verrattuna vasemman kammion lihaksistoon, joka voi tapahtua esimerkiksi kun kammioväliseinämää on kohdannut infarkti. Sellaisen vaurion 25 seurauksena kairanioväliseinämä ei enää pysty kammiosupistuksen aikana vastustamaan vasemman kammion painetta eikä suorittamaan oikeaa säätöä. Kammioväliseinämä antaa silloin periksi vasemman kammion paineelle ja aikaansaa luonnottomasti kasvaneen iskutilavuuden sydämen oikealla puolella 30 sekä vastaavasti pienentyneen iskutilavuuden sydämen vasemmalla puolella. Sen seurauksena keuhkokiertoon pumpataan enemmän verta kuin systeemikiertoon. Tästä aiheutuu vuorostaan, kammioväliseinämän heikentyneen tai menetetyn säätö-toiminnan takia, verentungos keuhkoissa ja sitä seuraava 35 keuhkopöhö. Sellainen tapahtumien kulku on hengenvaarallinen.

I.

92013 3

Eläimillä suoritetut kokeet, joissa sydän toimii avatussa rintakehässä, ts. ilman ympäröimänä, ovat kuitenkin osoittaneet, että simuloiduilla kairanioväliseinämän infarkteilla ei ole edellä kuvattuja tuhoisia seurauksia.

5

Niissä olosuhteissa, joissa kokeet suoritettiin, toimii sydän toisentyyppisenä syrjäytyspumppuna, nimittäin pumppuna, joka suorittaa työnsä vaihtelevalla ulkoisella tilavuudella ja muodolla. Tämä merkitsee myös sitä, että kammiot lepovai-10 heen aikana voivat muuttaa muotoaan sekä kairanioväliseinämän siirtymisen takia että myös muiden kammioseinämien siirtymisen takia. Työvaiheen aikana kammiot voivat siksi tuottaa erilaiset iskutilavuudet vaikuttamatta toisiinsa yhtä paljon kuin lepovaiheen aikana. Tämän tyyppinen pumppaus ja säätö 15 vastaa tähänastista käsitystä sydämen toiminnasta, kun se on suljettuna kehoon.

Esillä olevan keksinnön perustana on näkemys, että kehoon suljetulla sydämellä on toisenlainen työtapa, kuin mikä sil-20 lä on avoimena, siis ilman ympäröimänä, ja että ensin mainitussa tapauksessa ankarat infarktit kairanioväliseinämässä voivat johtaa vakaviin verenkiertohäiriöihin, mutta että kammioväliseinämän simuloidut infarktit ilman ympäröimässä sydämessä eivät aiheuta hengenvaarallisia verenkiertohäiri-25 öitä.

»

Keksinnön kohteena on potilaan rintaonteloon asetettava sydämen apulaite, jossa on ainakin potilaan sydämen kammio-osan ympäröiväksi ja sitä vasten tiiviisti nojääväksi sovi-30 tettu vaippa, jossa on toistensa suhteen liikkuvat sisä- ja ulkoseinät, jotka rajaavat seinämien välisen suljetun välitilan, joka on osa hermeettisesti suljettua kokonaisuutta, jossa on väliainetta, sisäseinämän ollessa taipuisa siten, että se tiiviisti sopii sydämen ympärille ja liikkuu yhdessä 35 sen sydämen seinän kanssa, jota vasten se nojaa. Tämän tyyppinen sydämen apulaite tunnetaan esimerkiksi julkaisusta FR-A 2 321 266.

» 4 9201 3

Mainitussa julkaisussa esitetty sydämen apulaite on kuten muissa julkaisuissa esitetyt sydämen apulaitteet, esimerkiksi julkaisun US-A 3 513 836 mukainen apulaite, pääasiallisesti sydämen hierontalaite, koska sen vaippaa laajennetaan 5 ja supistetaan rytmisesti kehon ulkopuolelle sovitetun puls-sigeneraattorin vaikutuksesta. Sitä voidaan sanoa aktiiviseksi sydämen apulaitteeksi, koska se toimii yhdessä ulkoisen voimalähteen kanssa.

10 Keksinnön mukainen sydämen apulaite tunnetaan toisaalta siitä, että sydämen apulaite on passiivista tyyppiä ja että välitila (13, 13a) käsittää vasemman kammio-osan ja oikean kammio-osan osien ollessa juoksevaa väliainetta johtavassa yhteydessä toisiinsa niin, että missä tahansa kammio-osassa 15 oleva juokseva väliaine voidaan siirtää siitä kammio-osasta toiseen kammio-osaan vastauksena sisä- ja ulkoseinänä ssä tapahtuviin suhteellisiin liikkeisiin, jotka johtuvat ensin mainitun kammio-osan yhteenpuristumisesta.

20 Koska keksinnön mukainen sydämen apulaite on passiivista tyyppiä, sillä ei ole ulkopuolista voimalähdettä tai pulssi-generaattoria. Tämän lisäksi se eroaa aikaisemmin tunnetuista sydämen apulaitteista siten, että sen vasen kammio-osa ja oikea kammio-osa ovat yhteistoiminnassa siten, että toisen 25 osan kokoonpuristuminen, kun siihen kuuluva sydänkammio täyttyy verellä ja paisuu, aikaansaa toisen osan laajenemisen.

Kuten seuraavassa lähemmin selitetään, käytetään keksinnön 30 mukaista laitetta aikaansaamaan myötäilevä tuki rintaonte- lossa ainakin sydämen kammio-osalle. Tämän myötäilevän tuen ansiosta voi sydän myös potilaan rintaontelossa ollessaan työskennellä siten, että sen ulkoinen muoto ja tilavuus vaihtelevat sydämen lyöntien tahdissa.

35

Keksinnön mukainen laite on ensi sijassa käyttökelpoinen hoidollisiin tarkoituksiin sellaisissa tapauksissa, joissa potilaan sydämen kammioväliseinämää on kohdannut infarkti, I i 5 9201 3 eikä se siksi voi suorittaa normaalia säätötehtäväänsä keuh-kokierron ja systeemikierron välisen tasapainon ylläpitämiseksi .

5 Keksinnön mukaisesti vaippa sallii sen osan kammion vasenta seinää, jota vasten vaipan sisempi seinä tiiviisti nojaa, liikkua ulospäin vasemman kammion lepovaiheessa kasvaneen täyttöpaineen mukaisesti. Vasen kammio voi siten lisätä iskutilavuuttaan, sekä kammioväliseinämän oikeaa kammiota 10 kohti tapahtuvan siirtymisen takia, että myös muun vasemman kammion seinän ulospäin suuntautuvan liikkeen takia.

Vasemman kammion seinän ulospäin suuntautunut liike ja siitä johtuvat kasvaneet täyttö- ja iskutilavuudet aikaansaavat 15 vaipan sisäseinän liikkeen kohti ulkoseinää, jota suhteellisen tiiviisti tukevat sitä rintakehässä ympäröivät elimet, ts. ne potilaan kehon osat, jotka rajaavat sydämen onteloti-lan. Vaipassa oleva väliaine tulee siksi siirtymään ja aiheuttamaan oikeanpuoleisen kammion täyttö- ja iskutilavuuk-20 sien pienenemisen esimerkiksi sen oikean kammion seinän osan sisäänpäin suuntautuneen liikkeen johdosta, jota vastaan vaippa tiiviisti nojaa. Tämä vaikutus auttaa osaltaan kammioiden poistovirtausten tasapainottamisessa.

,25 Keksinnön mukaisesti kammioväliseinämän säätävä tehtävä siirtyy toisin sanoen sille vasemman kammion seinän osalle, jota vasten vaipan sisäseinä tiiviisti nojaa.

Edullisimmin vaippaan suljettu juokseva väliaine tai ainakin 30 osa siitä on kokoonpuristuvaa. Väliaineen lisäämiseksi tai poistamiseksi voidaan taipuisan letkun toinen pää liittää vaipan välitilaan, ja toinen pää varustaa itsetiivistävällä päätteellä, jonka läpi väliainetta voidaan lisätä vaippaan tai poistaa siitä ruiskulla. Pääte sijoitetaan sopivimmin 35 potilaan ihon alle.

« · 6 92013

Keksinnön alueeseen kuuluu myös varustaa vaippa paisunta-as-tialla, joka on yhteydessä vaipan sisätilaan, ja joka voi sisältää elimet vaipan väliaineen paineen säätämiseksi.

5 Ainoastaan sydämen kammio-osan ympäröivä vaippa voi olla riittävä käytännön tarkoituksiin, ja sen etuina ovat yksinkertainen rakenne sekä helppo asettaminen sydämen päälle.

Jos vaippa on järjestetty ympäröimään oleellisesti koko sydämen, voidaan kuitenkin saavuttaa toiminnallisia etuja.

10 Esimerkiksi voidaan sydämen kammio-osaa ympäröivän vaipan osan tilavuusvaihteluja käyttää hyväksi aikaansaamaan muutoksia sydämen eteiskammioiden tilavuuksissa vastatahdissa kammioiden tilavuuksien muutoksille.

15 Vaippa voi olla yhtenäinen tai yhdestä kappaleesta valmistettu laite, joka on taitettavissa jotta sillä voidaan ympäröidä joko ainoastaan kammio-osa tai sitten koko sydän. Vaihtoehtoisesti vaippa voidaan tehdä kahdesta tai useammasta eri osasta, jotka voidaan liittää sydämen ympärille.

20

Jos vaippa on järjestetty ympäröimään koko sydän, sen reunoissa on edullisesti sopivissa paikoissa aukkoja, jotta voidaan muodostaa läpivientlaukkoja sydämeen tuleville ja siitä lähteville verisuonille.

25

Mikäli vaippa on tehty kahdesta tai useammasta osasta, voidaan osien suljetut tilat saattaa yhteyteen toisiinsa, jotta väliaine voi siirtyä edestakaisin osien välillä.

30 Kun vaippa asetetaan kehoon, saattaa olla paikallaan vahvistaa kairanioväliseinämää soveltuvalla materiaalilla. Tämä tehdään edullisimmin oikean kammion puoleisella sivulla, millä estetään vahvistusmateriaalista johtuvien mahdollisten tulppautumien pääsy systeemikiertoon.

35

Liitetyissä piirustuksissa esitetään kaaviollisesti kaksi keksinnön mukaisen sydämen apulaitteen suoritusmuotoa, sekä sen käyttöä ihmissydämen tukemiseksi in situ.

92013 7

Kuviossa 1 oleva poikkileikkaus esittää erästä suoritusmuotoa, jossa vaippa ympäröi ainoastaan sydämen kammio-osaa.

Kuviossa 2 on samantapainen poikkileikkaus suoritusmuodosta, 5 jossa laitteen vaippa ympäröi koko sydämen, ja jossa on aukot tai läpivientikanavat sydämeen tuleville ja siitä lähteville verisuonille.

Kuvio 3 esittää kuvion 2 laitteen ylhäältäpäin nähtynä ja 10 havainnollistaa vaipan jaon kahteen puolikkaaseen tai osaan, jotka on liitetty yhteen sydämen ympäröimiseksi.

Piirustuksissa, tarkemmin sanottuna kuvioissa 1 ja 2, esitetään kohdassa T potilaan rintaontelon seinämä, joka sisältää 15 sydämen H. Edelleen esitetään yläonttolaskimo S sekä ala-onttolaskimo I, jotka molemmat liittyvät oikeaan eteiseen RA, joka puolestaan liittyy oikeaan kammioon RV oikeanpuoleisen eteiskammioläpän RAV kautta; keuhkovaltimo P, joka vastaanottaa verta oikeasta kammiosta RV keuhkovaltimoläpän 20 PV kautta; keuhkolaskimot V, jotka liittyvät vasempaan eteiseen LA, joka puolestaan liittyy vasempaan kammioon LV vasemmanpuoleisen eteiskammioläpän LAV kautta; aortta A, joka vastaanottaa verta vasemmasta kammiosta LV aorttaläpän AV kautta; sekä kairanioväliseinämä W, joka erottaa kammiot toi-25 sistaan.

Keksinnön mukaisen laitteen rakko- tai säkkimäinen vaippa on asetettu seinän T ja sydämen H väliin. Vaippaa merkitään kuviossa 1 viitenumerolla 10 ja kuvioissa 2 ja 3 numerolla 30 10a.

Kuviossa 1 esitettynä vaipan 10 sisäpuolinen muoto vastaa sydämen H kammio-osan muotoa. Vaipan sisäseinä 11 on tehty biokompatiibelista, edullisimmin kokonaan tai osaksi rönt-35 gensäteitä läpäisemättömästä (radiopaque) aineesta, ohuesta taipuisasta arkista, jotta se helposti voi mukautua ja tiiviisti nojata sydämen kammio-osan ulkoseinään ja omaksua sen muodon.

9201 3 8

Vaipan sisäseinä 11 voi siis liikkua yhdessä sydämen kammio-osan ulkoseinän kanssa.

Myös vaipan ulkoseinä 12 muodostuu edullisesti ohuesta, 5 taipuisasta arkista biokompatiibelia ainetta, niin että sijoitettaessa vaippa 10 rintaonteloon, ulompi seinä 12 voi sovittautua sitä ympäröivään rintaontelon seinään T.

Sisemmän 11 ja ulomman 12 seinän välinen hermeettisesti 10 suljettu tila 13 on täytetty sopivalla juoksevalla väliaineella, joka kuviossa on esitetty pisterasterilla, ja joka voi olla kaasua tai nestettä tai osaksi kaasua ja osaksi nestettä. Edullisimmin ainakin osa väliainetta on kaasua.

15 Ellei sisemmän 11 ja ulomman 12 seinän materiaali itsessään ole sopivan vähäkitkaista, on välitilan 13 väliaineessa oltava sopivaa voiteluainetta joko nesteen tai nestesuspension muodossa tai on sisempi seinä 11 ja ulompi seinä 12 päällystettävä sopivalla voiteluaineella, niin että sisempi seinä 20 li helposti voi liukua ulommalla seinällä 12 mikäli seinät vaippaa käytettäessä koskettaisivat toisiaan.

Muutoin hermeettisesti suljettuun vaippaan 10 on liitetty taipuisa letku 14, jonka kautta välitila 13 on yhteydessä 25 hermeettisesti suljettuun, potilaaseen asetettavaan paisun-: ta-astiaan 15. Kuviossa esitetään paisunta-astia varustet tuna tulo- ja poistoventiileillä 16 ja 17, jotka ovat ta-kaiskuventtiilejä, ja jotka on säädetty siten, että ne avautuvat saavutettaessa edeltäkäsin määritelty paine-ero pai-30 sunta-astian ja välitilan 13 välillä. Venttiilit eivät kuitenkaan ole välttämättä tarpeellisia.

Kuten se kuviossa 1 esitetään, käsittää paisunta-astia 15 säkin tai rakon, joka voi puristua kokoon tai jonka voidaan 35 sallia laajentuvan tilavuutensa muuttamiseksi.

Koska vaipan sisäseinä 11 tukee sydämen kammio-osaa myötäi- • ·« levästi (elastisesti, mikäli ainakin osa väliainetta on 9 9201 3 kokoonpuristuvaa), voivat sydämen H kammioseinät liikkua suuremmitta esteittä, niin että sydän voi pumpata edellä kuvatulla tavalla, ts. siten, että kammiot RV, LV voivat vaikuttaa yhdessä sekä kammioväliseinämän W välityksellä 5 että myös muiden kammioseinien välityksellä, mikä kammiovä-liseinämän W vauriotapauksessa on välttämätöntä säätötoimin-nan ylläpitämiseksi. Paisunta-astia 15 on mitoitettu siten, että välitilan 13 tilavuusmuutos ei johda liian suuriin pai-nevaiheluihin.

10

Kuvioissa 2 ja 3 esitetty vaippa 10a eroaa kuvion 1 vaipasta siinä, että se ympäröi koko sydämen H suojuskotelon tavoin. Jotta vaippa helpommin voitaisiin asentaa sydämelle H, se on tehty kahdesta osasta lOal, 10a2, jotka voidaan taittaa tai 15 liittää sydämen ympärille ja yhdistää toisiinsa soveltuvilla liitoselimillä 18, kuten kuviossa 3 on esitetty. Molemmissa osissa on aukkoja 16al, 16a2 niissä reunoissa, jotka on tarkoitettu liittyvän toisiinsa tai olevan lähellä toisiansa, kun osat on liitetty sydämen ympärille. Aukot sijait-20 sevat siten ja ovat sen muotoisia, että ne voivat muodostaa läpivientiaukot yläonttolaskimolle S, alaonttolaskimolle I (ei esitetty kuviossa 3), keuhkovaltimolle P, keuhkolaski-moille V ja aortalle A.

25 Eri osissa olevat välitilat 13a on suljettu hermeettisesti, • mutta ovat toisiinsa yhteydessä tai ne voidaan saattaa yhteyteen, sopivilla letkuelimillä, kuten on esitetty viitenumerolla 19, niin että väliaine voi siirtyä osien välillä.

30 Kuten kuviosta 2 käy ilmi, aiheuttaa kammioiden RV, LV ulkoseinien sisäänpäin suuntautunut liike tilavuuden kasvun vaipan 10a siinä osassa, joka on kammioita vasten, sekä aiheuttaa vastaavan tilavuuden pienenemisen vaipan siinä osassa, joka nojaa eteisten RA, LA ulkoseiniin. Tämä tilavuuden 35 pieneneminen ja siitä seuraava vaipassa olevan väliaineen siirtyminen aikaansaa eteisten ulkoseinissä ulospäin suuntautuvan liikkeen ja siten eteiskammioiden tilavuuden kasvun. Samalla tavalla kammioiden seinien ulospäin suun- 9201 3 10 tautunut liike aikaansaa eteisten seinien sisäänpäin suuntautuneen liikkeen. Nämä vastavuoroiset liikkeet parantavat s ydäme n pumppuva i ku t u s t a.

5 Kuviossa 2 esitetyssä suoritusmuodossa ei ole paisunta-asti-aa. Sen sijaan siinä olevan letkun 14 ulompi pää on varustettu kehoon istuttamalla asetettavalla päätelaitteella 20, jossa on itsetiivistävä, lävistettävä kalvo 21, jonka läpi tarvittaessa voidaan lisätä tai poistaa väliainetta väliti-10 lasta 13 käyttämällä ruiskua, jonka kanyyli pistetään kalvon läpi. Luonnollisesti kuvion 1 paisunta-astiaa vastaava pai-sunta-astia voidaan järjestää päätelaitteen 20 sijaan tai sen lisäksi. Samalla tavalla voidaan kuvion 1 suoritusmuodossa järjestää päätelaitetta 20 vastaava päätelaite paisun-15 ta-astian 15 sijaan tai lisäksi.

Kolmannessa suoritusmuodossa, jota ei ole näytetty, vaippa myös ympäröi koko sydämen. Tässä suoritusmuodossa vaippa käsittää alemman osan, joka on samanlainen kuin kuvion 1 20 vaippa 10 (paisunta-astiassa 15 tai ilman sitä), ja ylemmän osan, joka on järjestetty ympäröimään sydämen ylempi osa eli eteisosa. Ylempi vaippaosa koostuu kahdesta osastosta, jotta se helpommin voitaisiin asettaa sydämen päälle, niin että se päältäpäin nähtynä muistuttaa vaipan 10a kuviossa 3 näky-25 vää osaa. Kolmannen suoritusmuodon leikkaus olisi kaikissa oleellisissa kohdissa samanlainen kuin kuviossa 2.

Haluttaessa voidaan ylempi ja alempi osa kolmannessa suoritusmuodossa varustaa liitäntäletkuilla, joiden avulla osien 30 suljetut tilat ovat yhteydessä toisiinsa. Tätä yhteyttä ei kuitenkaan välttämättä tarvita.

On huomattava, että kaikki keksinnön mukaisen laitteen suoritusmuodot muodostavat hermeettisesti suljetun järjestel-35 män, jossa väliaine voi siirtyä, ja että käytettäessä laitetta aikaansaamaan säätöä, jonka kammioväliseinämä hoitaa terveessä sydämessä, mutta jonka muut kammioseinät ottavat hoitaakseen kammioväliseinämän infarktin tapauksessa, ei 11 92013 sydämeen kohdistu mitään voimaa potilaan kehon ulkopuolelta vaipan välityksellä. Keksinnön mukaista laitetta ei siis tule sekoittaa laitteisiin, joita käytetään saattamaan ulkoinen voima vaikuttamaan sydämeen sen kokoonpuristamiseksi, 5 esimerkiksi kammioiden tilavuuden pienentämiseksi tai sydänlihaksen stimuloimiseksi, ks. esim. FR-A 2 321 266 ja US-A 3 513 836.

» ·

Claims (10)

1. 9201 3
2. 1. Potilaan rintaonteloon asetettava sydämen apulaite, jossa on ainakin potilaan sydämen kammio-osan ympäröiväksi ja sitä vasten tiiviisti nojääväksi sovitettu vaippa (10, 5 10a), jossa on toistensa suhteen liikkuvat sisä- ja ul- koseinämät (11, 12), jotka rajaavat seinien välisen suljetun välitilan (13, 13a), joka on osa hermeettisesti suljettua kokonaisuutta, jossa on väliainetta, sisäseinämän (11) ollessa taipuisa siten, että se tiiviisti sopii sydämen ympä-10 rille ja liikkuu yhdessä sen sydämen seinämän kanssa, jota vasten se nojaa, tunnettu siitä, että sydämen apulaite on passiivista tyyppiä ja että välitila (13, 13a) käsittää vasemman kammio-osan ja oikean kammio-osan osien ollessa juoksevaa väliainetta johtavassa yhteydessä toisiinsa niin, että 15 missä tahansa kammio-osassa oleva juokseva väliaine voidaan siirtää siitä kammio-osasta toiseen kammio-osaan vastauksena sisä- ja ulkoseinämissä tapahtuviin suhteellisiin liikkeisiin, jotka johtuvat ensin mainitun kammio-osan yhteenpuristumisesta . 20
3. 2. Patenttivaatimuksen l mukainen laite, tunnettu siitä, että vaippa (10a) on sovitettu ympäröimään koko sydän (H).
4. 3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen laite, tunnettu 25 siitä, että vaippa (10) käsittää ainakin kaksi osaa (lOal, 10a2), jotka on sovitettu yhdessä muodostamaan suojuskotelo sydämen (H) ympärille.
5. 4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laite, tunnettu siitä, 30 että jokaisen osan (10al, 10a2) seinämien välinen välitila (13a) on suljettu, mutta yhteydessä toisen tai jokaisen muun osan välitilaan.
6. 5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen laite, tun-35 nettu siitä, että vaipan seinämien (11, 12) välinen välitila (13, 13a) on juoksevaa väliainetta johtavassa yhteydessä paisunta-astiaan (15). 9201 3
7. 6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laite, tunnettu siitä, että paisunta-astian (15) tilavuus on muuttuva.
8. 7. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 6 mukainen laite, tun-5 nettu siitä, että ainakin osa juoksevaa väliainetta on kokoonpuristuvaa .
9. 8. Jonkin patenttivaatimuksen 1-7 mukainen laite, tunnettu taipuisasta letkusta (14), jonka toinen pää on liitet- 10 ty vaippaan (10a), ja jonka toinen pää on varustettu kehoon istutettavalla päätelaitteella (20), jossa on itsetiivistävä elin (21), jonka läpi väliainetta voidaan lisätä vaippaan ja poistaa vaipasta.
10. 15 Patentkrav