FI90761C - Karboksyylihappoestereiden pelkistys - Google Patents

Description

i 90761

Karboksyylihappoestereiden pelkistys Reduktion av karboxylsyraestrar

Oheinen keksinto kohdistuu menetelmåån 10-(2-hydroksi-3, 4-di-metoksi-6-metyylifenyyli)dekan-l-olin ja sen kanssa analogisten yhdisteiden valmistamiseksi, joita yhdisteitå voidaan kåyttåå vålituotteina lååkeaineita valmistettaessa.

6-(10-hydroksidekyyli)-2, 3-dimetoksi-5-metyyli-l, 4-bentsokino-ni (idebenoni) tunnetaan yhdisteenå, jolla on erityisiå farma-kologisia aktiivisuuksia, joista mainittakoon immuunivastetta voimistava aktiivisuus, sileitå lihaksia laukaiseva vaikutus, entsyymejå aktivoiva vaikutus vaurioituneissa kudoksissa, erityisesti sydånlihaksessa ja aivokudoksessa. Teollisesti edullisena menetelmånå idebenonin valmistamiseksi on tunnettu seuraava (Toku-Kai-Sho 59-39855) menetelmå, jossa: (vaihe 1) alkyy1i -9-(2-hydroks i-3, 4-di metoksi -6-metyylibents oyyli)nona-noaatti pelkistetåån, jolloin saadaan alkyyli-10-(2-hydrok-si-3, 4-dimetoksi-6-metyylifenyyli )dekanoattia, (vaihe 2) tåtå yhdistettå pelkistetåån edelleen natrium-bis(2-metoksie-toksiJalumiinihydridillå (Vitridi), jolloin saadaan 10-(2-hyd-roksi-3, 4-dimetoksi-6-metyylifenyyli)dekan-l-olia ja (vaihe 3) tåmå yhdiste hapetetaan, jolloin saadaan idebenonia.

Edellå esitetysså vaiheessa 2 kåytetty natrium-bis(2-metok-sietoksiJalumiinihydridi aiheuttaa turvallisuusongelmia, koska tåmå yhdiste reagoi helposti ilman kosteuden kanssa vetya tuottaen, mikå voi johtaa syttymiseen, ja lisåksi tåmå yhdiste on spesifinen reagenssi ja sen varma saaminen on vaikeata. Nåistå seikoista johtuen oheisen keksinnon puitteissa on suo- 2 ritettu lukuisia tutkimuksia ja todettu, ettå kåyttåmållå pelkiståvånå aineena natriumboorihydridin ja alumiinikloridin seosta 10-(2-hydroksi-3, 4-dimetoksi-6-metyylifenyyli)dekan- 1-olin ja sen kanssa analogisten yhdisteiden saanto on hyvå ja niitå voidaan saada teollisesti edullisesti.

Oheinen keksinto kohdistuu menetelmåån sellaisten yhdisteiden tuottamiseksi, joilla yhdisteillå on kaava:

X

R'Ov^VCll, (II) R*0^y^(CII,)n 011,011

Y

[misså sekå R1 ettå R2 tarkoittavat alempaa alkyyliryhmåå; n tarkoittaa kokonaislukua 0 - 21; X tarkoittaa vetyatomia tai valinnaisesti suojattua hydroksyyliryhmåå; ja Y tarkoittaa valinnaisesti suojattua hydroksyyliryhmåå], jossa menetelmåsså esteriryhmå, jolla on kaava: 1 (I) ro^^^MCII^nCOOR3'

Y

[misså R1, R2, η, X ja Y ovat edellå esitettyjen mååritelmien mukaisia ja R3 tarkoittaa alempaa alkyyliryhmåå] pelkistetåån natriumboorihydridin ja alumiinikloridin seoksel-la veden låsnåollessa.

Esimerkkeinå edellå esitetyisså kaavoissa (I) ja (II) låsnå-olevien ryhmien R1, R2 ja R3 esittåmåstå alemmasta alkyyliryh-måstå mainittakoon 1-4 hiiliatomia kåsittåvåt ryhmåt, kuten metyyli, etyyli, propyyli, jne. , ja esimerkkeinå symbolien X ja Y esittåmåstå, valinnaisesti suojatusta hydroksyyliryhmåstå mainittakoon muut kuin vapaa hydroksyyliryhmå, esimerkiksi 1-3 hiiliatomia kåsittåvå alempi alkoksiryhmå (esim. metoksi, etoksi, jne. ), 2-4 hiiliatomia kåsittåvå alempi alifaattinen karboksyyliasyylioksiryhmå (esim. asetoksi, propionyylioksi, jne.), 3-6 hiiliatomia kåsittåvå silyylioksiryhmå (trimetyyli-

II

90761 3 silyylioksi, jne. ), metoksimetyylioksi, jne. Luku n tarkoittaa alueella 0-21 olevaa kokonaislukua, sen ollessa edullisesti 8 - 12.

Oheisen keksinnon mukainen pelkistysreaktio toteutetaan edullisesti sopivassa liuottimessa. Liuottimena voidaan kåyttåå mitå tahansa liuotinta, joka kykenee liuottamaan låhtoyhdis-teen (I) ja joka ei håiritse pelkistysreaktiota. Kåytånnon esimerkkeja tållaisesta liuottimesta ovat dietyylieetteri, tetrahydrofuraani, dioksaani, jne., sekå aromaattiset hiilive-dyt, kuten bentseeni, tolueeni, ksyleeni, jne. Reaktiolåmpoti-la on tavallisesti alueella 0 - 140 ‘C, edullisesti 10 - 40 * C. Natriumboorihydridiå kåytetåån låhtoyhdisteen (I) suhteen tavallisesti 1,5- 10-kertaisena molaarisena ylimåårånå, edullisesti noin 2 - 6-kertaisena molaarisena ylimåårånå.

Alumiinikloridia kåytetåån edullisesti sellaisena måårånå, ettå alumiinikloridin ja natriumboorihydridin vålinen moolisuhde on noin 1: 3.

Tåmå reaktio tuottaa edullisen tuloksen, kun reaktiojårjes-telmåsså on låsnå pieni tilavuus vettå. Konkreettisemmin esit-tåen, veden låsnåolo tukahduttaa epåtoivotun sivutuotteen, eli sellaisen kaavan (II) mukaisen yhdisteen, misså joko yksi tai molemmat ryhmistå R1 ja R3 ovat vety, muodostumisen, jolloin toivotun yhdisteen (II) eaanto paranee edelleen. Kåytetty vesitilavuus on tavallisesti 0, 1 - 1,7-kertainen molaarinen måårå, edullisesti 0,2 - 1,5-kertainen molaarinen måårå alu- miinikloridin suhteen. Kun vettå kåytetåån liian suuria måå-riå, niin toivotun tuotteen saanto ei voi olia hyvå ja reaktio-aika venyy.

Oheisessa keksinnosså tavoiteltava yhdiste (II) voidaan muun-taa yhdisteeksi, jolla on kaava: 0

ROy^YCIU

1 1 v i111) R*° ΊΓ (C11,)nCH*011 0 4 [misså kaikki symbolit ovat edella esitettyjen mååritelmien mukaisia] alkoholiseen hydroksiin vaikuttamatta kayttåmållå hapettavaa ainetta, joka kykenee muuntamaan fenolin kinoniksi, kuten esimerkiksi hopeaoksidia, rauta(III)kloridia, mangaani-dioksidia, nitrosodisulfonaattia, jne. Nåistå edullinen on nitrosodisulfonihapon dialkalimetallisuola, joka on saatu hapettamalla elektrolyyttisesti hydroksyyliamiinidisulfoniha-pon dialkalimetallisuolan vesiliuos.

Seuraavassa kuvataan yhdisteen (II) hapetusreaktio, jossa hapettavana aineena kåytetåån nitrosodisulfonihapon dialkali-metallisuolaa, joka suola on saatu hapettamalla elektrolyyttisesti hydroksyyliamiinidisulfonihapon dialkalimetallisuolan vesiliuos.

Esimerkkeinå hydroksyyliamiinidisulfonihapon dialkalimetalli-suolasta voidaan mainita hydroksyyliamiinidisulfonihapon di-natriumsuola sekå hydroksyyliamiinidisulfonihapon dikaliumsuo-la. Esimerkkeinå nitrosodisulfonihapon dialkalimetallisuolasta voidaan mainita nitrosodisulfonihapon dinatriumsuola ja nitrosodisulfonihapon dikaliumsuola, joista nitrosodisulfonihapon dinatriumsuola on edullinen.

Yhdisteen (II) hapettaminen toteutetaan liuottamalla yhdiste (II) veteen sekoittuvaan liuottimeen, kuten metanoliin, etano-liin, dioksaaniin, tetrahydrofuraaniin, jne., minkå jålkeen tahån liuokseen lisåtåån nitrosodisulfonihapon dialkalimetal-lisuolaa. Oheisen keksinnon mukaisessa menetelmåsså kåytetty nitrosodisulfonihapon dialkalimetallin stokiometrinen måårå on 2, O-kertainen moolimåårå yhdisteen (II) suhteen, mutta tåmå måårå on tavallisesti 2,6-kertainen tai suurempi moolimåårå, edullisesti 3,O-kertainen tai suurempi moolimåårå, kun otetaan huomioon nitrosodisulfonihapon dialkalimetallisuolan stabiili-suus. Reaktiolåmpotila on alueella 20 - 70 * C, edullisesti noin 50 * C. Mikåli låmpotila on liian alhainen, reaktio etenee hitaasti, ja mikåli låmpotila on korkea, niin nitrosodisulfonihapon dialkalimetallisuolan hajoaminen voimistuu ja epå-toivottuja sivureaktioita alkaa esiintyå, mikå on epåedull-

II

90761 5 ista. Reaktioaika riippuu låhtoyhdisteen (II) pitoisuudesta, kaytetystå liuottimesta, nitrosodisulfonihapon dialkalimetalli-suolan maåråsta, reaktiolåmpotilasta, jne. , mutta tavallisesti reaktio pååttyy, kun låhtoyhdiste on kulunut tåysin loppuun. Låhtomateriaalin katoamista voidaan seurata ajan edetesså kåyttåen esimerkiksi ohutkerroskromatografiaa, erittåin suori-tuskykyistå nestekromatografiaa (HPLC), kaasukromatografiaa, jne., ja kun låhtomateriaalia ei voida enåå todeta, niin reaktio on pååttynyt. Kun reaktio toteutetaan 50 ' C: n låmpo- tilassa, se etenee tåydellisesti loppuun kahdessa tunnissa. Hapettavana aineena kåytettåvåå nitrosodisulfonihapon dialka-limetallisuolan vesiliuosta voidaan saada hapettamalla elek-trolyyttisesti hydroksyyliamiinidisulfonihapon dialkalimetal-lisuolan vesiliuos perinteisesså såhkokemiallisessa kennossa. Tåmå såhkokemiallinen kenno on valinnaisesti varustettu erot-timella tai diafragmalla. Yleenså on edullista kåyttåå suoda-tuspuristimen tyyppista såhkokemiallista kennoa, joka on varustettu kationinvaihtokalvolla. Reaktiossa syntyvåå låmpoå voidaan tukahduttaa sååtåmallå kennojånnitteen suurenemista pitåmålla elektrodien vålinen etåisyys pienenå sekå lisåksi jååhdyttåmållå ulkoapåin sekå anolyyttiå ettå katolyyttiå, j.oita kierråtetåån molempien kammioiden låpi suurella nopeu-della. Anodi ja katodi on valmistettu mistå tahansa sellaises-ta materiaalista, jota kåytetåån tavallisesti elektrodeina såhkokemiassa, ja esimerkkeinå mainittakoon hiili, platina, ruostumaton terås, palladium, nikkeli, nikkelin lejeeringit, jne. Yleenså on edullista kåyttåå elektrodina ruostumattomasta teråksestå tehtyå verkkoa. Elektrolyyttikenno voidaan varustaa sekoituslaitteella ja reaktioseoksen kierråttåminen on myos mahdollista pumppua kåyttåmållå.

Elektrolyyttinen hapetus voidaan toteuttaa kohdistamalla hyd-roksyyliamiinidisulfonihapon dialkalimetallisuolaa sisåltåvåån vesiliuokseen jånnite, joka on alueella 0,5 - 50 volttia.

Reaktio toteutetaan yleenså edullisesti kåyttåen jånnitettå, joka on 2 - 20 volttia. Liuoksen låpi kulkevan såhkovirran virran tiheys on korkeintaan 50 ampeeria neliodesimetriå koh-den. Yleenså on edullista kåyttåå virran tiheyttå, joka on 2 - 6 20 ampeeria neliodesimetriå kohden. Jotta tåmå elektrolyytti-nen hapettaminen saataisiin toteutetuksi tehokkaammin, mainit-tuun vesiliuokseen voidaan lisåtå tavanomaista elektrolyyttiå. Esimerkkeinå tållaisesta elektrolyytistå voidaan mainita natri umhydroks i di, natriumasetaatti, natriumkarbonaatti, natrium-vetykarbonaatti, natriumfosfaatti, natriumklorid!, jne. Elek-trolyytin lisåttåvå mååra on yleenså 0, 1 - 30 % vesiliuoksen painosta. Elektrolyyttisesti hapetettava vesiliuos sisåltåå yleenså hydroksyyliamiinidisulfonihapon dialkalimetallisuolaa pitoisuutena, joka on våhintåån 0, 1 moolia, edullisesti 0, 1 2 moolia yhdesså litrassa liuosta. Elektrolyyttinen hapettaminen voidaan toteuttaa alueella -15 - +50 * C olevassa låmpoti- lassa. Tåmå reaktio toteutetaan yleenså edullisesti alueella 0 35 * C olevassa låmpotilassa. Elektrolyyttistå hapettamista voidaan jatkaa våhintåån 0,5 tunnin tai pitemmån ajanjakson ajan. Yleenså on edullista jatkaa hapettamista 1-10 tuntia.

Sillå hetkellå, kun elektrolyyttinen hapettaminen kåynniste-tåån, hydroksyyliamiinidisulfonihapon dialkalimetallisuolan vesiliuoksen pH asetetaan arvoon 10 - 13, edullisesti noin arvoon 11,5, jolloin nitrosodisulfonihapon dialkalimetallisuolan saanto saadaan mahdollisimman suureksi.

Yhdisteellå (III) on immuunivastetta voimistavaa aktiivisuut-ta, sileitå lihaksia laukaisevaa aktiivisuutta, entsyymejå aktivoivaa vaikutusta aivokudoksessa, jne.

Oheisen keksinnon mukainen låhtoyhdiste (I) saadaan pelkistå-mållå yhdiste, jol la on yleinen kaava:

X

I L (IV) Y o [misså jokainen symboli on edellå esitetyn mååritelmån mukainen] perinteisellå menetelmållå, esimerkiksi demensen: in pelkistyksellå kåyttåen sinkkiamalgaamaa ja kloorivetyhappoa, hydratsonin Wolff-Kishner-pelkistyksellå, ditioasetaalin rik-

II

90761 7 kiå poistavalla pelkistyksellå tai katalyyttisellå pelkistyk-sellå.

Oheisessa keksinnosså, kåyttåen natriumboorihydridin ja alu-miinikloridin seosta, yhdiste (I) pelkistetåån yhdisteen (II) saamiseksi niin, ettå saanto on hyvå, ja kun reaktiojårjestel-måån lisatåån vettå, niin tavoitellun yhdisteen (II) saanto on suuri ja puhtaus on hyvå, ja tåmån lisåksi reaktion toistetta-vuus on hyvå.

Oheista keksintoå kuvataan yksityiskohtaisemmin seuraavien esimerkkien ja viite-esimerkkien avulla.

Viite-esimerkki 1

Liuokseen, joka sisålsi metyyli-9-(2-hydroksi-3,4-dimetoksi-6-metyylibentsoyyli)nonanoaattia (2,0 kg) etyyliasetaatissa (10 1), lisåttiin 5 % palladium-hiiltå (vesipitoisuus 50 %; 400 g) ja rikkihappoa (10 ml). Seosta sekoitettiin 5 tuntia 30 - 40 * C: n låmpotilassa vetyvirrassa (vedyn paine noin 8,5 kg/cmaG). Katalyytti erotettiin suodattamalla ja etyyliasetaattikerros pestiin peråkkåin vedellå (10 1), 5 % natriumvetykarbonaati11a (10 1) ja vedellå (10 1). Etyyliasetaattikerros våkevoitiin, jolloin saatiin 10-(2-hydroksi-3, 4-dimetoksi-6-metyylifenyy-li)dekanoaattia (1,8 kg) oljymåisenå tuotteena.

kalvo I nf rapuna - abs orpti on spektri Λ cm-1 2: 3450(OH), 1740(COOCH3) max CDCla

Ydi nmagnee tti s en resonanssin (NMR) spektri 6 : ppm 10. . . 1, 87 (14H, multipletti, -(CHa)·?-), 2 17. . . 2, 57(4H, multipletti, rengas CHa, CHaCO), 2, 27 (3H, singletti, rengas CH3), 3,63(3H, singletti, COOCHs), 3,80( 3H, singletti, OCH3), 3,85(3H, singletti, OCH3), 5,80(1H, singletti, OH), 6,27(1H, singletti, rengas H) 8

Esimerkki 1

Tetrahydrofuraaniin (1,8 1) liuotettiin metyyli-10-(2-hydrok- si-3, 4-dimetoksi-6-metyylifenyyli)dekanoaattia (881 g, 2,5 moolia). Tåhån liuokseen lisåttiin suspensio, joka sisålsi natriumboorihydridiå (340 g, 9 moolia) tetrahydrofuraanissa (10,7 1), ja seosta sekoitettiin. Tuloksena saatuun suspensi-oon lisåttiin vettå (75 ml, 4, 16 moolia). Alumiinikloridia (400 g, 3 moolia) liuotettiin tetrahydrofuraaniin (6,0 1). Tåmå liuos lisåttiin pisaroittain edellå mainittuun suspensi-oon tietyllå nopeudella 90 minuutin aikana, minå aikana reak-tioseoksen sisålåmpotila pidettiin arvossa 25 + 2 ’ C. Sitten reaktioseosta sekoitettiin samassa lampotilassa edelleen 30 minuuttia, minkå jålkeen se jååhdytettiin noin 15 * C: n låmpd-tilaan. Reaktioseokseen lisåttiin pisaroittain vettå (22 1) hajoamisen aikaansaamiseksi, minkå jålkeen siihen lisåttiin pisaroittain kloorivetyhappoa (2,7 1). Seos uutettiin kahdesti kulloinkin 9 litralla tolueenia. Sitten tolueenikerrokset yhdistettiin ja pestiin natriumvetykarbonaatin 5 % vesiliuok- sella (4,4 1), ja sitten vedellå (4,4 1). Tolueenikerros våke-voitiin alennetussa paineessa, jolloin saatiin 10-(2-hydrok-si-3, 4-dimetoksi-6-metyylifenyyli)dekan-l-olia (805 g, 2,48 moolia, saanto 99,2 %) oljymåisenå tuotteena.

puhdas

Infrapuna-absorption spektri cm-1: noin 3400(OH) max CDCla

Ydinmagneettisen resonanssin (NMR) spektri $ : 1,10... 1, 80 ppm (16H, multipletti, -(CHa)a-), 2,22(3H, singletti, (CH3), 2, 40. . . 2, 75(2H, multipletti, CHa), 3,50...3,70 (2H, multipletti, CHa), 3,80(3H, singletti, OCHs), 3,84(3H, singletti, OCH3), 6,25(1H, singletti, rengas H).

Esimerkki 2 Tåsså esimerkisså selvitettiin lisåtyn veden tilavuuden ja 10-(2-hydroksi-3,4-dimetoksi-6-metyylifenyyli)-dekan-l-olin saannon vålistå riippuvuutta. Tetrahydrofuraaniin (35,7 ml) liuotettiin metyyli-10-(2-hydroksi-3, 4-dimetoksi-6-metyylife-

II

90761 9 nyyli)dekanoaattia (metyylidekanoaattia; 17,3 g, 49,1 mmol). Tåmå liuoB lisåttiin suspensioon, joka sisålsi natriumboorihyd-ridiå (8,8 g, 80 mmol) tetrahydrofuraanissa (214,5 ml), ja seosta sekoitettiin. Tietty måårå vettå mitattiin tarkasti (kuten taulukossa 1 esitetåån), ja tåmå måårå lisåttiin tåhån suspensioon. Al umi i ni kl ori di a (8,0 g, 60 mmol) liuotettiin tetrahydrofuraaniin (142 ml). Tåmå liuos lisåttiin pisaroit-tain edellå mainittuun suspensioon 90 - 120 minuutin aikana sisålåmpotilan ollessa 25 ± 2*C. Reaktioseosta sekoitettiin sitten 30 minuuttia pitåen sen låmpotila arvossa 25 ± 2 * C.

Sitten reaktioseos jååhdytettiin 15 ± 2 * C: n låmpotilaan, ja siihen lisåttiin pisaroittain vettå (446 ml). Seokseen lisåttiin våhitellen pisaroittain kloorivetyhappoa (53,5 ml), minå aikana reaktioseoksen låmpotilan ei annettu ylittåå arvoa 20 'C. Sitten reaktioseos uutettiin kahdesti kulloinkin 178,5 ml:11a tolueenia. Tolueenikerrokset yhdistettiin ja pestiin kahdesti vedellå (89,5 ml). Tolueenikerros våkevoitiin alenne-tussa paineessa, jolloin saatiin 10-(2-hydroksi-3, 4-dimetok-si-6-metyylifenyyli)dekan-l-olia (dekanoliyhdiste) oljymåisenå tuotteena. Taulukosta 1 nåhdåån lisåtyn veden tilavuuden ja dekanoliyhdisteen saannon sekå muodostuneen di-OH-yhdisteen måårån vålinen riippuvuus.

10

Taulukko 1

Lisåtyn vesimåårån ja dekanolisaannon sekå syntyneen di-OH-yh-disteen måårån vålinen riippuvuus

Lieåtty Dekanoliyhdis- di-OH-yhdisteen vesimåårå_ teen saanto saanto3

No. ml mooli- (%) (%) _suhde*_ 1 0 0,0 94, 2 9,2 2 0 0, 0 95, 4 6,9 3 0, 8 0, 74 96, 9 3,3 4 0,8 0, 74 98, 2 2,8 5 1,0 0,93 98, 3 1,8 6 1, 0 0, 93 98, 3 2,7 7 1, 5 1, 39 99, 2 0,6 8 1,5 1, 39 99, 2 1,4 9 1,8 1, 67 99,0 1,2 10 1, 8 1, 67 98, 7 1,7 11 2, 0 1, 85 97, 6 0,5 12 2, 0 1,85 90, 4 0,0 13 2,5 2, 31 85, 3 0,0 14 2,5 2, 31 90, 6 0,0

Huom 1)

Mooolisuhde =

Lisåtty vesimåårå mooleina Alumiinikloridin moolimåårå

Huom 2) di-OH-yhdisteen saanto = di-OH-yhdisteen tuottaman piikin pinta-ala x 100 dekanoliyhdisteen tuottaman piikin pinta-ala di-OH-yhdiste: 10-(2, 3-dihydroksi-4-metoksi-6-metyylifenyyli)dekan-1-oli ii 90761 11

Viite-esimerkki 2

Hydroksyyliamiinidisulfonihapon dinatriumsuolan vesiliuoksen synteesi

Veteen (7,5 1) liuotettiin natriumnitriittiå (1875 g), ja tåhån liuokseen lisåttiin pisaroittain natriumvetysulfiitin 35 painoprosenttinen vesiliuos (11,5 1) pitåen liuoksen låmpotila arvossa 0 *C tai sen alapuolella. Tåhån seokseen lisåttiin sitten pisaroittain etikkahappoa (2860 ml) låmpotilassa, joka on korkeintaan 5 ‘C, minkå jålkeen seosta sekoitettiin 90 minuuttia låmpotilassa, joka on 5 ’C tai sen alapuolella. Tuloksena saatuun seokseen lisåttiin sitten pisaroittain natri umhydroks i din 30 painoprosenttinen vesiliuos (3125 ml) 10 ' C: n tai sen alla olevassa låmpotilassa, minkå jålkeen seokseen lisåttiin pisaroittain natriumkarbonaatin 25 painoprosenttinen vesiliuos (20 1), jolloin saatiin hydroksyyliamiini-disulfonihapon dinatriumsuolan vesiliuos, joka voitiin vålit-tomåsti hapettaa elektrolyyttisesti. Saanto oli noin 84 %.

Viite-esimerkki 3

Nitrosodisulfonihapon dinatriumsuolan vesiliuoksen synteesi elektrolyyttisellå hapetuksella

Yksinapaiseen, kaksikammioiseen ja suodatuspuristimen kåsittå-våån såhkokemialliseen kennoon (aktiivinen elektrodipinta-ala: 4,5 dm2/kenno x 2 kennoa) laitettiin anolyytiksi hydroksyyliamiini di sul fonihapon dinatriumsuolan vesiliuosta (6-81) ja katolyytiksi natriumkarbonaatin 10 painoprosenttista vesiliuosta, minkå jålkeen kierråtys kåynnistettiin pumpun avulla. Kun liuoksiin kohdistettiin såhkovirta 2-3 tunnin ajan tietyisså elektrolyyttisisså olosuhteissa (virran tiheys 8 A/dm2; kier-råtyksen lineaarinopeus 10,4 cm/s; låmpdtila 15 ’C), niin tålloin saatiin dinatriumnitrosodisulfonaatin vesiliuosta saannon ollessa 90 % tai sitå suurempi.

Viite-esimerkit 4-7

Metanoliin (5,4 1) liuotettiin 10-(2-hydroksi-3, 4-dimetoksi-6- 12 metyylifenyyli)dekan-l-olia (271 g), ja tåhån liuokseen lisåt-tiin dinatriumnitrosodisulfonaatin vesiliuos (6,7 1, sisålto 0,359 mol/1), joka oli syntetoitu elektrolyyttisesti hapetta- malla. Seosta sekoitettiin kaksi tuntia pitåen låmpotila alu-eella 50 ± 2 * C. Sen jålkeen, kun låhtomateriaalin katoaminen oli varmistettu ohutkerroskromatografisesti, reaktioseokseen lisåttiin vettå (8,6 1), minkå jålkeen se uutettiin kahdesti tolueenilla (5,5 1 ja 2,7 1). Tolueenikerrokset yhdistettiin ja pestiin vedellå. Tolueenikerros våkevoitiin alennetussa paineessa, jolloin raakatuotteena saatiin 6-(10-hydroksyylide-kyyli)-2,3-dimetoksi-5-metyyli-l, 4-bentsokinonia (288 g, pi-toisuus 94,8 %, saanto 96,9 %). Tåmå raakatuote (20 g) kitey- tettiin uudestaan tolueenin (60 ml) ja n-heksaanin (180 ml) seoksesta. Kiteet liuotettiin tolueeniin (60 ml) ja liuoksen annettiin kulkea edeltåkåsin aktivoidulla alumiinioksidilla (30 g) pinnoitetun levyn låpi. Suodos våkevoitiin alennetussa paineessa ja saatu tiiviste kiteytettiin uudestaan jalleen tolueenin (55 ml) ja n-heksaanin (165 ml) seoksesta. Kiteet kiteytettiin vielå uudestaan 50 % etanolista (108 ml), minkå jålkeen ne kuivattiin, jolloin saatiin 6-(10-hydroksidekyyli)-2, 3-dimetoksi-5-metyyli-l, 4-bentsokinonia (16,2 g) oranssinkel-taisina kiteinå, sp. 54,0 * C.

KBr

Infrapuna-absorption spektri tf cm-1: 3550(OT), 1660, max 1650, 1610(1,4-bentsokinoni) CDCls

Ydi nmagneetti sen resonanssin (NMR) spektri 6 ppm 1, 1. . . 1, 8(16H, multipletti, -(CHa)e-), 2,00(3H, sing-letti, CH3), 2,43(2H, tripletti, J=7Hz, CHa), 3,63(2H, tri pletti, J=6Hz, CHaOH), 3, 97(6H, singletti, OCHs).

Taulukkoon 2 on koottu yhteen esimerkit, joissa kåytettiin elektrolyyttisesti hapettamalla syntetoitua dinatriumnitrosodi-sulfonaatin vesiliuosta.

90761 13 o O £ _ on ro cr> o ° [0 ve r- oo oo ~ c* a* σ,

-> I

X o m u — in^ H \ / rH ) 1 λ ro / \ o £ / \ +j rO 0=< /—O t^c5 c — ro nd oo o +j \ / nj O' r nc .h oo +j \_/ (Q >— rsi r\i ro ro

o> >-< CO

G- / \

(0 O O

Æ to U U

m π

•H COX X -G Ό Τ' O 0 0 O

•p o o) λ: hi

C/)D <0 ·Η <C (N CN IN <N

Q) ·Η +J < ~ æ rH j

*H *rl G

+j in A tn GO) TT > o

>n > n<> rH

> — O to

ο-H ό -H — ro ro cn O

fc ^ ~o -H ^ U tn tn tn ^ •η <o τ: ° +j to * · ' ‘ ' V rO (0 ri _y Q '— OO OO 00 00 0) G Z as 9e H 0 " * Q) :t0

<D tt-i O X KJ

rH W O

CG — "

tu tn Z X

:t0 -H O U X

.(_) -£J . O—'^CMrHVO

+j O :r0 " ***··· * >i tn £ = ~ tn in vr> «- so O so u X G 55 :t0 +j O g C ·Η 2

0) C - G

C E ** +j •HP X t. r- r~ no <x> H -H X t> m -> · · · ' £ £ U ~ ^»»vovDr-r«

+J io r=\ 3 <*ν* ^ rH IN NC O

« C / \ rH o HT ro «ΤΝ n; rv >rj / \ X E · · · * to -O <\ >-0 rV c ~ ΓΝ ΓΝ ΓΜ ro -C / o to V_/ o

M G / \ C

~ c S g 8 S

S .μ « -> M ~ r-l ΓΜ CO tN

v η ; X X rV CP r- VD O f- GM-H ~ ^ fM ro ro f—· ·Η £

G Ό rH

<0 JS rtJ

H >h >

C

•H

X

u · o; O tt tn nd r*

E G •H

(0 w 14

Viite-esimerkit 8-10

Metanoliin (110 1) liuotettiin 10-(2-hydroksi-3,4-dimetoksi-6- metyylifenyyli)dekan-1-olia (6,84 kg). Tahån liuokseen lisåt-tiin natriumasetaattia (27,4 kg) sekå vettå (110 1). Tahån seokseen lisåttiin sitten dikaliumnitrosodisulfonaattia (23,5 kg, pitoisuus 69,9 %), ja seosta sekoitettiin 50 ± 3 ' C: n låmpotilassa 3 tuntia. Sen jålkeen, kun låhtomateriaalin kato-aminen oli varmistettu ohutkerroskromatografisesti, seokseen lisåttiin vettå (550 1), ja seosta sekoitettiin 10 ' C: n tai sitå pienemmisså låmpotiloissa 30 minuuttia tai kauemmin, minkå jålkeen saostuneet kiteet erotettiin sentrifugoimalla. Tållå tavalla talteen saadut måråt kiteet liuotettiin etyyli-asetaattiin (40 1), minkå jålkeen liuos pestiin vedellå (25 1). Etyyliasetaattikerros våkevoitiin alennetussa paineessa, jolloin raakatuotteena saatiin 6-(10-hydroksidekyyli)-2, 3-di-metoksi-5-metyyli-l, 4-bentsokinonia (6,70 kg, saanto 93,9 %). Taulukkoon 3 on koottu yhteen viite-esimerkit, joissa kåytet-tiin dikaliumnitrosodisulfonaattia (Fremy: n suolaa).

II

90761 15 o ctn m Ξ ^ -I ro CMc9 ® TI — o rsi oo o ^ 5* ^ J® tz> - VO r- en n

« X

s u \ /~ Ϊ JS u ° o ° >=\ ϋ 3 £ " " " - ^ / \ X tn :3 0~< /=0 «^e5 3 3 C \ / tn 3 h \ / O tn dJ >-—V ,-Ι ·Η +-1 / \ om<N*-t^*o

•Η O O I nH M LO ΙΛ tn +J

.* U U O -H o 1 1 1 ·Η -— <·> ·η h-j . co co r~ cx XX P :0 -» « u x a x •H ro e

+-1 <u :r3 :T

P Di J P

<T3 :rc *0 :<T3

C — E

O •'Te9 p ~ o—ooo c r-H n o< rg vo 3 X Η Η rH ς- tn *h •Η ri O φ Ό — ·* <0 f

O SC X Z rH

tn "> I ~ x >H

O 0X0 0—0 o o P co O U β» ,η n vo „ « « 33 '·' rH ^ iH ^ •H Z X X u C O O U ;(ΰ G :n3

3 · P

•H :<tj rH :rC _ :3 10 _ p 5 e 5 to z __ _

h O

ti 2 c O O' · · · jj — c u >; r- o o ti C ~ o r ~ ™ ^ η) Τ» X j_j X (

30 X o p U rH

p O T" o) 0)

P \_/ P U

>i >-( Ή O

3 / \ = ^ £ \ / £ S 2 5 >

C >-C O P

•n X- C QJ

E O O c p Ό O O qj >, P JT S ^ — nr r~ co :rc P xx tji oo m o ^ (D '“’l . . .

CP — VO Γ- O ro <0 <-1 tfl

X P

P

M -H

co O

C C X

Od) -Η P

^ d) ^ rtJ

^+-1 i k oo «η o H

3 tn tu d) r-t rH ·Η +* £ r-\

^ Ό ·*Η ·*Η · rH

tf rC ·Η CO O

H > > 0) C

Claims (4)

1. Menetelmå kaavan X R l0 . R*O^Y^CCH.)nCIUOH Y mukaisen yhdisteen valmistamiseksi [jossa kaavassa sekå R1 ettå R2 tarkoittaa alempaa alkyyliryhmåå; n tarkoittaa koko-naislukua 0-21; X tarkoittaa vetyatomia tai valinnaisesti suojattua hydroksyyliryhmåå; ja Y tarkoittaa valinnaisesti suojattua hydroksyyliryhmåå], jossa menetelmåsså esteriyhdis-te, jolla on kaava X R,0yVu3 R’O^Y^^U^nCOOR3 Y [misså R1, R2, η, X ja Y ovat edellå esitettyjen mååritelmien mukaisia ja R3 on alempi alkyyliryhmå] pelkistetåån, t u n -n e t t u siitå, ettå pelkistys suoritetaan natriumboorihydri-din ja alumiinikloridin seoksella veden låsnåollessa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmå, tunnettu siitå, ettå natriumboorihydridia kåytetåån måårånå, joka on våhintåån 1,5 moolia lahtoyhdisteen yhtå moolia kohden.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmå, tunnettu siitå, ettå natriumboorihydridiå kåytetåån måårånå, joka on noin 3 moolia alumiinikloridin yhtå moolia kohden.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmå, tunnettu siitå, ettå vettå kåytetåån måårånå, joka on 0, 1 - 1,7 moolia alumiinikloridin yhtå moolia kohden. II 90761